9.10.2012

Ladattavat akut jäävät usein kotiin lojumaan − Ympäristö ja EU:n raaka-aineiden omavaraisuus vaarassa

Käytettyjen paristojen ja akkujen keräystä hoitava tuottajayhteisö Recser Oy muistuttaa, että paristojen lisäksi myös elinkaarensa päähän tulleet kannettavat akut tulee toimittaa kauppojen keräyslaatikoihin. Ladattavat akut, joita käytetään esimerkiksi kännyköissä ja digikameroissa, jäävät kuitenkin edelleen helposti kuluttajilta kierrättämättä, jolloin niiden arvokkaita raaka-aineita ei saada uusiokäyttöön. Ladattavien akkujen sisältämistä metalleista osa on luokiteltu EU:ssa kriittisiksi raaka-aineiksi.

Vuonna 2008 Suomessa alkaneella kauppakeräyksellä paristojen ja akkujen keräysaste on noussut 15 prosentista noin 36 prosenttiin, mikä on Euroopan tasolla erittäin hyvä tulos. Vaikka vuoden 2012 lakisääteinen 25 prosentin keräystavoite on jo saavutettu, jää paristoista ja akuista edelleen keräämättä ja kierrättämättä lähes 65 %. Laki velvoittaa, että paristojen ja akkujen keräysprosentti nostetaan vuoteen 2016 mennessä 45 prosenttiin.

Erityisesti käytöstä poistetun pienelektroniikan sisällä olevat akut unohtuvat usein koteihin. Tällöin niistä ei saada talteen arvokkaita hyötymetalleja, ja laitteista irrotettuina ne myös voivat aiheuttaa kotona oikosulku- ja tulipalovaaran. Mitään paristoja tai akkuja ei saa heittää sekajätteeseen. Vaikka kaikkia akkuja ja paristoja ei ole luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi jätteeksi, on ympäristön kannalta turvallisin ratkaisu, että kaikki paristot ja akut tuodaan kierrätyspisteisiin, korostaa Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski.

Kierrättämällä jopa 90 prosenttia raaka-aineista uusiokäyttöön

Recserin punaisia keräyslaatikoita löytyy kaikista kannettavia paristoja ja akkuja myyvistä kaupoista ja kioskeista. Keräyspisteitä on kaikkiaan yli 13 000. Keräyslaatikoihin voi tuoda paristoja ja ladattavia akkuja, joita löytyy kaikista langattomista laitteista kuten digi- ja videokameroista, kannettavista tietokoneista, matkapuhelimista sekä akkuporakoneista. Oikosulku- ja tulipaloriskin välttämiseksi akkujen virtanavat tulee teipata heti, kun ne poistetaan laitteesta.

Kerätyt akut ja paristot toimitetaan Nivalaan AkkuSer Oy:lle, jossa akut murskataan ja niistä erotellaan hyötyaineet. Dry Technology -kuivaerottelutekniikka on maailman huippua, ja ladattavien akkujen raaka-aineista jopa 90 prosenttia saadaan uusiokäyttöön. Lakisääteinen vaatimus on 50 prosenttia. Esimerkiksi matkapuhelimien ja kannettavien tietokoneiden akut käsitellään niin, että raaka-aineista voidaan tehdä taas uusia akkuja. Myös paristojen ja akkujen sisältämä muovi, pahvi ja muut orgaaniset aineet pystytään hyödyntämään energiana.

Kierrätyksellä taataan EU:n kriittisten raaka-aineiden omavaraisuus

Kierrätykseen tuoduista ladattavista nikkelimetallihydridi- (NiMH) sekä litiumioniakuista (Li-Ion) saadaan eroteltua hyötymetalleja kuten kuparia, nikkeliä, kobolttia, mangaania ja rautaa. Uusiokäyttöön saatavista metalleista osa on EU:n listaamalla 14 kriittisen raaka-aineen listalla. Raaka-aineen luokitteleminen kriittiseksi tarkoittaa, että raaka-aineella on tärkeä merkitys EU:n taloudelle ja sen saatavuusriski on suuri. Kriittisiä raaka-aineita ei voi yleensä korvata toisella materiaalilla, ja tulevaisuudessa niiden kysyntä tulee kasvamaan entisestään, monikymmenkertaistuen vuoteen 2030 mennessä.

Raaka-aineiden saatavuus tulee jatkossa olemaan ongelma, vaikka uusia metallilöydöksiä tehtäisiinkin: kaivoksilla tuotannon aloittaminen kestää 10–15 vuotta esiintymän löytämisestä. Raaka-aineiden kuljettaminen EU:n ulkopuolelta taas tulee kalliiksi, ja lisäksi metallien louhinta on ympäristöä kuormittavaa. Kriittisten raaka-aineiden, kuten esimerkiksi koboltin, kierrätystä tulisi tehostaa EU:n raaka-aineomavaraisuuden takaamiseksi, Santakoski tiivistää.

Lähteet
Geologian tutkimuskeskus: Euroopan talous tarvitsee metalleja ja malmeja
http://www.gtk.fi/ajankohtaista/media/uutisarkisto/index.html?year=2010&number=52&newsType=In_focus

Lisätiedot
Recser Oy, toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski, puh 010 249 1704, liisa-marie(a)recser.fi, http://www.paristokierrätys.fi, http://www.facebook.com/paristotkiertoon

Viestintätoimisto Akvamariini, puh. 09 241 0042, pauliina.venalainen(a)akvamariini.fi

Kuvia toimitukselliseen käyttöön http://www.recser.fi/?Recser_Oy:Kuvapankki