2.9.2009

Punaiset keräyslaatikot kuluttajille tuttuja
- tietokoneiden ja työkalujen akkukierrätys osin tuntematon

Suomalaiset tuntevat kannettavien paristojen ja akkujen viime syksystä asti käytössä olleen keräysjärjestelmän hyvin. Kauppakeräys koetaan vaivattomaksi tavaksi kierrättää, ja keräys sopii useimpien mielestä hyvin kauppaan. Siitä on kuitenkin runsaasti epäselvyyttä, mitä punaisiin laatikoihin saa palauttaa. Paristojen ja akkujen kierrätystä kaikkiaan pidetään tärkeänä, ilmenee Recser Oy:n ja Yhteishyvän kesällä toteuttamasta kyselystä.

Kaupassa kerätään - mutta mitä?

Yhteishyva.fi-sivustolla kesä- ja heinäkuussa olleeseen kyselyyn vastanneet tunnistivat kannettavien paristojen ja akkujen vajaan vuoden vanhan keräysjärjestelmän hyvin. Ihmiset kaipasivat kuitenkin enemmän tietoa siitä, mitä laatikoihin saa palauttaa. Kahdeksan prosenttia luuli, että laatikoihin voi viedä auton akkuja, ja kuusi prosenttia oli sitä mieltä, että myös mopojen akut voi palauttaa niihin. Annetuista esimerkeistä parhaiten hahmotettiin kauppakeräykseen hyväksyttäviksi kännyköiden, sähköhammasharjojen sekä lelujen akut. Sen sijaan vain selkeästi alle puolet tiesi, että myös tietokoneiden ja työkalujen akut voi tuoda kauppaan.

Paristojen ja akkujen haitallisuus luonnolle oli vastaajille selviö: 99 % tunnisti sen. Sen sijaan kierrättämisen konkreettinen hyöty jää epäselväksi, sillä vain 56 % tiesi, että paristot ja akut sisältävät uusiokäyttöön soveltuvia metalleja.

Keräyspisteitä toivotaan lisää

Juuri helppo kauppakeräys aktivoi ihmiset ja nosti reilussa puolessa vuodessa paristo- ja akkujätteen keräysprosentin alle kymmenestä kolmenkymmenen prosentin tuntumaan. Kaikkein parhaiten tunnetaan kuitenkin edelleen ongelmajätteiden vastaanottopisteet, joista osa on lopettanut paristo- ja akkujätteen vastaanottamisen. Kaupan nimesi vastaanottopaikaksi 78 %. Palautuspisteeksi näyttää konkretisoituneen ihmisten mielissä päivittäistavarakauppa, sillä esimerkiksi kioskin vastaanottovelvoitteen tunnisti vain 17 % vastaajista.

Muita palautuspisteitä toivottiin runsaasti: suuret yritykset, taloyhtiöt, juna-asemat ja koulut sopisivat vastaajien mielestä keräyspaikoiksi.

- Keräysverkostoa voisi toki laajentaa edelleen, mutta kustannukset nousisivat korkeiksi. Käytännön ongelmiakin riittäisi, kun jonkun täytyy aina vastata laatikosta. Suuryrityksille toimitamme keräysastioita, mikäli niillä on kiinnostusta vastata omasta keräyspisteestä, vastaa toiveisiin Recser Oy:n toimitusjohtaja Sakari Sainio.

Helpompi ei voi olla

Uuteen järjestelmään tottumiseen menee kauppakeräyksen helppoudesta huolimatta aikaa: moni vastaaja kommentoi, ettei muista ottaa paristoja mukaan kauppaan. Reilu 60 % vastaajista oli kuitenkin jo ehtinyt käyttää hyväkseen helppoa palautustapaa. Kehitysehdotuksiakin löytyi; esimerkiksi panttijärjestelmän arveltiin lisäävän palautusintoa.

- Pullonpalautusjärjestelmä toimii Suomessa erinomaisesti, mistä voinee kiittää pantillisuutta. Paristo- ja akkutyyppien lajittelu menisi laajan kirjon takia käsipeliksi, ja uskonkin, ettei kauppa innostuisi asiasta, Sainio toteaa.

Parannusehdotukset olivat monille vain erinomaisen viilaamista: lukuisten vastaajien mielestä kannettavien paristojen ja akkujen kierrätystä tuskin saisi nykyistä vaivattomammaksi.

Recser Oy toteutti kyselyn yhteistyössä Yhteishyvä-lehden kanssa. Kyselyyn vastasi kesä- ja heinäkuun aikana 3085 henkilöä Yhteishyva.fi-verkkosivuilla.

Kannettavien paristojen ja akkujen kierrätys lyhyesti:
  • Kannettavia paristoja ja akkuja ovat kaikki muut kuin yksinomaan teollisuus- tai ammattikäyttöön suunnitellut tai sähköajoneuvoissa käytettävät paristot ja akut, sekä muut kuin ajoneuvojen käynnistyksessä, valaistuksessa ja sytytyksessä käytettävät akut.
  • Jokaisen kannettavia paristoja ja akkuja myyvän pisteen on otettava kaiken tyyppiset käytetyt kannettavat paristot ja akut vastaan ilman uuden ostopakkoa.
  • Keräyspiste ilmoittaa kuljetusyhtiölle laatikon täyttymisestä. Noudon yhteydessä keräyspisteeseen tuodaan uusi laatikko. Näin vältytään turhilta kuljetuksilta.
  • Pahvisia laatikoita käytetään useaan kertaan, ja kun ne eivät ole enää tarpeeksi siistejä käyttöön, ne toimitetaan pahvinkeräykseen.
  • Kaikki Suomessa kerätty paristo- ja akkujäte erotellaan AkkuSerin kierrätyslaitoksessa Nivalassa yrityksen itse kehittämällä, kustannustehokkaalla ja ympäristöystävällisellä Dry Technology -kuivaerottelutekniikalla.
  • Paristojen ja akkujen hyödyntämisaste on keskimäärin 90 %.
  • Metallin ominaisuudet eivät juurikaan muutu kierrätettäessä.